KKO:2002:105
- Asiasanat
- Avioliitto - Omaisuuden ositusOikeudenkäyntimenettely - Tutkimatta jättäminenMuutoksenhakuOikeussuojan tarve
- Tapausvuosi
- 2002
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S2001/974
- Taltio
- 3369
- Esittelypäivä
Puolisolla ei ollut oikeutta hakea muutosta ratkaisuun, jolla puolisoiden omaisuuden ositusta varten määrätyn pesänjakajan hakemus toiselle puolisolle kuuluvan omaisuuden määräämisestä myytäväksi oli hylätty. Vrt. KKO:1979-II-108
(Vahv. jaosto)
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Hakemus Tuusulan käräjäoikeudessa
A, joka oli määrätty pesänjakajana toimittamaan avioeroon tuomittujen B:n ja C:n omaisuuden ositus, on käräjäoikeudelle antamassaan hakemuksessa pyytänyt, että käräjäoikeus määräisi muun muassa B:n omistaman kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden myytäväksi pesänjakajan toimesta, koskei ositusta voitu suorittaa omaisuutta myymättä.
Käräjäoikeuden päätös 6.6.2001
B:n vastustettua hakemusta vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden myynnin osalta käräjäoikeus on hylännyt hakemuksen tältä osalta.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Pirjo Kyllönen.
Helsingin hovioikeuden päätös 26.9.2001
C valitti hovioikeuteen ja vaati, että vastuunalaisen yhtiömiehen osuus määrättäisiin myytäväksi. B vastasi valitukseen vaatien sen hylkäämistä.
Hovioikeus lausui, että perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla, jollei jakoa saada muuten toimitetuksi, oikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä. Puhevalta hakemuksen tekemiseen ja hakemuksen hylkäämiseen perustuvan valituksen osalta kuului siten yksinomaan pesänjakajalle. Näin ollen C:llä ei pesän osakkaana ollut valtaa vaatia B:n omaisuuden myymistä pesänjakajan toimesta jaon suorittamiseksi. Sen vuoksi valitusta ei tutkittu.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Kristiina Martimo, Pirkko Kauppinen ja Marjatta Möller. Esittelijä Katja Mäki.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
C:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati käräjäoikeuden ja hovioikeuden päätösten kumoamista sekä pesänjakajan määräämistä myymään B:n vastuunalaisen yhtiömiehen osuuden.
A ja B vastasivat valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Pesänjakaja A on käräjäoikeudessa vaatinut, että B:n muun omaisuuden ohessa myös hänen omistamansa kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen osuus määrättäisiin jakajan toimesta myytäväksi, koska B:n ja C:n välistä ositusta ei voitaisi muuten toimittaa. Käräjäoikeus määräsi muun omaisuuden myytäväksi, mutta hylkäsi pesänjakajan hakemuksen yhtiöosuutta koskevalta osalta. Pesänjakaja on tyytynyt käräjäoikeuden ratkaisuun. C on käräjäoikeudessa ja hakiessaan muutosta katsonut, että myös vastuunalaisen yhtiömiehen osuus oli myytävä, koska muun omaisuuden myynnistä ei kertyisi varoja tasingon maksamiseen eikä B ollut suostunut muuhun ratkaisuun.
Kysymys on Korkeimmassa oikeudessa ensisijaisesti siitä, onko C:llä oikeus hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, jolla pesänjakajan hakemus on hylätty.
Perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan, jota avioliittolain 98 §:n nojalla sovelletaan myös ositusta toimitettaessa, oikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä. Ainoastaan pesänjakajalla on oikeus hakea määräystä omaisuuden myymiseksi, ei sen sijaan puolisoilla. Laissa ei ole säännöksiä siitä, mikä on puolisoiden asema pesänjakajan vireille panemassa myyntimääräystä koskevassa asiassa. Asianmukaisena pidettävän tavan mukaan puolisoille varataan tilaisuus tulla kuulluksi pesänjakajan hakemuksen johdosta.
Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että ositustoimitukseen kuuluvien menettely- ja asiakysymyksien ratkaiseminen kuuluu pesänjakajan toimivaltaan eikä puolisolla pääsäännön mukaan ole oikeudellista tarvetta saada tutkituksi erillistä kannetta toimitukseen kuuluvasta kysymyksestä. Riidanalaiset toimituskysymykset ratkaisee siis ensin pesänjakaja toimituksessa ja sitten tuomioistuin mahdollisessa moiteoikeudenkäynnissä. Yleensä tällainen toimivallan jako sekä jouduttaa toimituksen loppuunsuorittamista että säästää kustannuksia.
Kysymys siitä, mitä omaisuutta puoliso on osituksessa velvollinen luovuttamaan toiselle puolisolle tasinkona, kuuluu lähtökohtaisesti pesänjakajan toimituksessa ratkaistavaksi. Jos pesänjakaja päätyy siihen, ettei tasinkoa voida suorittaa muuten kuin omaisuutta myymällä, pesänjakaja ei kuitenkaan voi itse päättää omaisuuden myymisestä, vaan myyminen on mahdollista vain tuomioistuimen antamasta määräyksestä. Tuomioistuimen ratkaisuun, jolla pesänjakajan hakemus on hyväksytty, hakemusta vastustaneella puolisolla on oikeudellista tarvetta saada hakea erikseen muutosta, koska muutoksen hakeminen vasta koko ositusta koskevan moitteen yhteydessä olisi merkityksetöntä, jos pesänjakaja on myyntimääräyksen turvin realisoinut omaisuutta. Toisin on sen sijaan arvioitava puolison oikeutta muutoksenhakuun silloin, kun pesänjakajan hakemus on hylätty ja tämä on tyytynyt hylkäävään ratkaisuun. Puolison väite siitä, että toimitus olisi pitänyt suorittaa omaisuus myymällä, on toimituksen joutuisan loppuunsuorittamisen kannalta tarkoituksenmukaista ratkaista vasta koko toimitusratkaisua koskevassa moiteoikeudenkäynnissä. Näin ollen Korkein oikeus katsoo, ettei C:llä ole oikeudellista tarvetta saada hakea erikseen muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Leif Sevón sekä oikeusneuvokset Anja Tulenheimo-Takki, Kari Raulos (eri mieltä), Lauri Lehtimaja, Eeva Vuori, Mikael Krogerus, Markku Arponen, Gustav Bygglin, Pertti Välimäki, Pauliine Koskelo ja Pasi Aarnio. Esittelijä Kristiina Laakso.
Eri mieltä olevan jäsenen lausunto
Oikeusneuvos Raulos: Osituksessakin sovellettavan perintökaaren 23 luvun 8 §:n 2 momentin mukaan, jollei jakoa muutoin saada toimitetuksi, oikeus voi pesänjakajan esityksestä määrätä, että tietty omaisuus tai tarvittaessa pesän koko omaisuus on pesänjakajan toimesta myytävä. Säännöksestä ilmenee siis, että vain pesänjakajalla on oikeus hakea oikeudelta määräystä omaisuuden myynnistä. Puolisolla ei sanottua oikeutta ole. Sääntely viittaa siihen, ettei puolisoilla myöskään ole oikeutta hakea muutosta päätökseen, jolla pesänjakajan hakemus on hylätty. Puolison muutoksenhakuoikeutta ei voida perustaa vain siihen, että häntä on pesänjakajan hakemuksen johdosta kuultu.
Kysymyksessä on tilanne, jossa käräjäoikeus on hylännyt B:n omaisuuden myyntiä koskevan pesänjakajan hakemuksen. Pesänjakajan on tämän jälkeen ratkaistava jaon toimittamisen edellyttämät kysymykset ja suoritettava lain mukainen jako. Käräjäoikeuden päätös, jolla pesänjakajan hakemus on hylätty, ei koske välittömästi C:n oikeutta. Sen vuoksi hänellä ei ole oikeutta hakea muutosta käräjäoikeuden päätökseen.
Näillä perusteilla päädyn samaan lopputulokseen kuin Korkeimman oikeuden enemmistö.